Saari:Introduction

Saaren kartanon arkisto

Nimi

Arkistolle on luotu nimeksi Saaren kartanon arkisto. Arkistomateriaali on usean sadan vuoden aikana usean arkistonmuodostajan synnyttämää. Yhteinen piirre niille kaikille on, että ne ovat syntyneet Saaren kartanossa ja pääosin käsittelevät tilan rakennuskantaa, viljelyksiä, metsää, asukkaita ja toimintaa.

Aikamääreet

Arkisto pitää sisällään kirjallista materiaalia vuosilta 1729-2006.

Maantieteellinen toiminta-alue

Saaren kartano sijaitsee Varsinais-Suomessa, Mietoisissa, Saarisen kylässä.

Historia

Ensimmäinen merkintä Saaren kartanosta on vuodelta 1295, jolloin Iso-Saaren maatila luovutettiin Turun tuomiokirkolle. Maatila siirtyi kruunun omistukseen vuonna 1529. Kustaa Vaasa möi sen kuitenkin Joakim Flemingille. Tila siirtyi takaisin kruunulle vuonna 1563 ja oli sen jälkeen kuninkaankartanona. Saari muutettiin säteri-luontoiseksi Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin everstin kruununvirkataloksi vuonna 1681. 1790-luvulla kartano muutettiin Porin rykmentin everstin virkataloksi. Kuninkaankartanon rakentaminen tapahtui 1500-luvulla, vaikkakaan rakennuksen laadusta ei ole tietoa. Vanhin kirjallinen rakennuksia koskeva tieto on vuodelta 1692, jolloin vanha kaksikerroksinen päärakennus on määrätty asuinkelvottomana purettavaksi ja käytettäväksi uuden rakennusmateriaalina. Vuotta myöhemmin on kartanon alueesta tehty maakartta. Rakennushanke eteni mm. sodan vuoksi hitaasti ja oli kesken vielä 1722. Vuonna 1726 eversti Philip Örnestedtille lähetettiin piirustukset uudesta päärakennuksesta, joka rakennettaisiin vanhojen kellareiden päälle. Tulipalo kuitenkin tuhosi rakentajien työn jo seuraavana vuonna. Vuonna 1729 kuningas Fredrik I vahvisti uudet suunnitelmat, jotka toteutettiinkin. Kartanoon asettui vuonna 1761 ratsujoukkojen komentaja eversti Augustin Ehrensvärd, joka suunnitteli yhdessä muurarimestari Christian Friedrich Schröderin kanssa valeperspektiiviin perustuvan kokonaissuunnitelman, hieman korkeammalle paikalle rakennettavasta kivisestä uudisrakennuksesta. Se ei kuitenkaan toteutunut. Kesällä 1773 tulipalo tuhosi koko rakennuskannan. Eversti Magnus Vilhelm Armfelt lähetti Tukholmaan Christian Friedrich Schröderin piirustukset, jotka Kustaa III hyväksyi. Mansardikattoinen puinen rokokootalo valmistui vanhojen kellareiden päälle. Samaan aikaan rakennettiin itäinen sivurakennus keittiösiiveksi ja kymmenen vuotta myöhemmin läntinen lakeijasiipi. Virkatalon viimeinen viranhaltija oli eversti J. F. Aminoff, joka sai jäädä virkataloon asumaan kuolemaansa saakka. Tämän jälkeen hänen pojilleen läänitettiin eliniäksi oikeus tilaan, ja Alexander Aminoff asuikin siellä kuolemaansa asti, vuoteen 1886. Tila oli tämän jälkeen Aminoffin suvun jäsenillä vuokralla vuoteen 1943 asti. Suomen valtion omistukseen tulleen tilan lyhytaikaisina vuokralaisina olivat tämän jälkeen Työtehoseura (1943-1946) ja Hovin poikakoulu (1946-1958). Vuonna 1959 tiloihin muutti Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema, ja rakennukset remontoitiin perusteellisesti. Myös 1980-luvun lopulla päärakennusta ja siipirakennuksia peruskorjattiin. Tutkimuskeskuksen aikakausi päättyi vuonna 2006 sen muuttaessa Piikkiöön. Valtio päätti myydä tilan ja uudeksi ostajaksi ilmaantui Koneen Säätiö, jonka tarkoituksena on kunnostaa kartanoon tiloja tutkijoiden ja taiteilijoiden käyttöön.

Järjestämisperiaatteet

Arkisto jakautuu useampaan osaan tilan viranhaltioiden ja vuokraajien mukaan. Vanhin aineisto (I) on jaettu viiteen osaan. Ensimmäinen osa (I:1) muodostuu Turun ratsuväkirykmentin everstin virkatalon aikaisista vanhimmista dokumenteista, joita on säilynyt vuodesta 1729 alkaen. Toinen osa (I:2) pitää sisällään viimeisen virassa olleen eversti J.F.Aminoffin (virkatalon asukkaana 1795-1843) virka-ajan dokumentit sekä kaikki Aminoffien aikaiset asiakirjat. Eversti Aminoffin perilliset saivat pitää elinikäisenä läänityksenä Saaren kartanon. Viimeinen pojista, Alexander Aminoff, kuoli 1886. Tämän jälkeenkin Aminoffin suvun jäsenet asuivat vielä vuokralla kartanossa vuoteen 1943. Säilyneestä monipuolisesta asiakirjamateriaalista on siis koottu Aminoffin aikaisten dokumenttien arkisto-osa I:2 (1795-1943). Tämän jälkeen vuokraajina olivat Työtehoseura (1943-1948) ja Hovin poikakoti (1946-1958), jotka muodostavat kolmannen ja neljännen osan (I:3 ja I:4). Näiltä kahdelta vuokraajalta ei arkistomateriaalia ole juuri jäänyt kartanoon. Vanhimman aineiston viimeisen osan (I:5) muodostavat vanhat kartat. Uudempi aineisto (II) muodostuu Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen tutkimuskeskuksen aikaisesta arkistomateriaalista (1959-2006). Se jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan muodostaa Lounais-Suomen tutkimuskeskuksen oma kiinteistöjä ja tilanhoitoa koskeva arkistoaineisto (II:A), jota ei ollut aiemmin järjestetty. Lisäksi Senaattikiinteistöt oli luovuttanut kartanon myynnin yhteydessä MTT:n Lounais-Suomen tutkimuslaitoksen käytössä olleita Saaren kartanon rakennuksia ja niiden kunnossapitoa koskevan valmiiksi järjestetyn arkistokokonaisuuden (II:B). Näissä kahdessa aineistossa on luonnollisesti paljon päällekkäisyyksiä, mutta koska aineisto oli rajallinen eikä säilytystilasta ollut puutetta, molemmat säilytettiin kokonaisina.

Aineiston laajuus

Noin 3 hm, 61 kpl säilytysyksiköitä: niistä 56 kpl koteloita, 5 kpl rullia. Säilytysyksikköjen määrä jakaantuu arkiston sisällä niin, että vanhassa aineistossa (I) on 34 säilytysyksikköä: 31 koteloa ja 3 rullaa. Uudemmassa aineistossa (II) säilytysyksiköitä on 27: 25 koteloa ja 2 rullaa.

Asiakirjakieli

Kartanon vanha arkisto on pääosin ruotsinkielistä. Maatalouden tutkimuskeskuksen aineisto on lähes yksinomaan suomenkielistä.

Käyttökopiot

Vanhasta aineistosta (osa I) suurin osa, eli vuoteen 1943 asti, on kuvattu ja digitoitu. Kuvia on yhteensä 1900 kpl. Kuvia voi katsoa verkosta digitoidun arkistokaavan kautta (Saaren kartanon digitaalinen arkisto/ Koneen Säätiön verkkosivuilta), sekä arkistossa olevilta DVD-levyiltä (1-2).

Omistushistoria

Saaren kartano on ollut Ruotsin kruunun omistuksessa 1500-luvulta lähtien. Sen on toiminut everstin virkatalona vuosina 1682-1842. Virkatalon haltijat (Jutikkala-Nikander: Suomen kartanot ja suurtilat, 130-133):

1682-1695 Vph Bernhard Otto von Liewen, eversti 1696-1701 vph Bernhard Rehbinder, eversti

1723-1739 vph Philip Örnstedt, kenraalimajuri 1740-1760 Robert Muhl, kenraaliluutnantti 1761 Otto Herman Stahlen, kenraalimajuri 1762-1772 kr Augustin Ehrensvärd, sotamarsalkka 1772-1773 tämän leski, kreivitär Katarina Elisabet Adlerheim 1774-1777 kreivi Fredrik Karl Dohna, kenraaliluutnantti 1778-1782 vph Magnus Vilhelm Armfelt, kenraalimajuri, maaherra 1783-1792 vph Anders Leijonhielm, kenraalimajuri 1794 kr Wilhelm Mauritz Klingspor, sotamarsalkka 1795-1842 kr Johan Fredrik Aminoff, kenraalimajuri, hovioikeuden presidentti

1808-09 Suomen sodan jälkeen viranhaltijat saivat jäädä virkataloihinsa. Viimeinen viranhaltija J.F. Aminoff kuoli 1843, minkä jälkeenkin tila oli läänitty hänen pojilleen eliniäksi. 1842-1886 ”elinaikaläänityksenä” Johan Fredrik Aminoffin pojilla: vph Alexander Aminoff, eversti (kuoli 1886) vph Fredrik Aminoff, kanslisti (kuoli 1880) kr Adolf Aminoff, kenraali (kuoli 1884)

1887-1918 vuokraaja vph Ivan Alexander Aminoff, merikapteeni, Alexander Aminoffin poika 1918- vuokraaja leskivapaaherratar Augusta Lovisa Josefina Aminoff

Kartanon omistaja on ollut Suomen valtio ja se on ollut vuokrattuna alkuun Aminoffin suvun jäsenille vuoteen 1943, ja sen jälkeen Työtehoseuralle. Tiloissa toimi sodan jälkeen Hovin poikakoti, kunnes ne kunnostettiin Lounais-Suomen koeaseman käyttöön vuonna 1959. Maatalouden tutkimuskeskus toimi tilalla 45 vuotta, minkä jälkeen toiminta siirrettiin Piikkiöön. Koneen Säätiö osti kartanon vuonna 2006.

Luovutustiedot

Arkisto on luovutettu Koneen Säätiölle kiinteistökaupan myötä vuonna 2006.

Järjestelytyöt

Järjestänyt Terhi Kivistö 2007. Kartanon vanhin aineisto 1700-luvulta ja osin 1800-luvulta on ollut numeroitu. Tämä numerointi on säilytetty. Numeroidut asiakirjat (1-58) jakautuvat ryhmiin I:1B ja I:2A, jossa jälkimmäinen käsittää J.F.Aminoffin aikaiset numeroidut asiakirjat (46-58). Tutkimuskeskuksen aineiston II:B järjestys on arkistonmuodostajan, eli Valtion kiinteistölaitoksen / Senaattikiinteistöjen oma.

Kuvailutiedot

Terhi Kivistö 2007.

Julkaisut, tutkimukset

Lounatvuori, Irma: Mallin mukaan maan tavalla, Jyväskylä 1996. Nikander, Gabriel: Saaris kungsgård. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928. Rakennettu kulttuuriympäristö. Museovirasto, Ympäristöministeriö, Helsinki 1993. Suomen kartanot ja suurtilat II, Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, Helsinki 1939-1945. Suomen maatilat III, Toim. Felix Johansson, Akseli Kivialho ja K. Kivialho, Porvoo 1932.

Liittyvät aineistot

Museovirasto, Rakennushistorian osasto: - Rakennuspiirustuksia ja kuvia. - Rakennusinventointi 1968, Hanna Saarimaa, Kristina Thomenius. - Muutostyöt päärakennus ja itäinen sivurakennus, 1988. Turun maakuntamuseo: - Inventointikertomus ja mittauspiirustukset, Irja Sahlberg,1944. Turun maakunta-arkisto: - Tonttikartat 1693,1825 - Lääninhallituksen arkisto, Sotilasvirkatalojen katselmukset 1687-1695, Katselmuspöytäkirjat. - Asutustarkastajan arkisto, katselmuspöytäkirjat 1740-1861 Maanmittauskonttorin arkisto: - tiluskartta 1762 Kansallisarkisto: - mikrofilmit (FR 437) katselmuspöytäkirjoista 1722 ja 1727. - Katselmuspöytäkirjat, virkataloasiakirjat, salkku 832, As.Hall. - Turun linnaläänin voutikuntien tilien joukossa Saaren kartanon tilit vuosilta 1562 - -1587, 1605 ja Turun linnan ja sen latokartanoiden tileissä Saaren kartanon tilit vuosilta 1587 - - 1612, 1617, 1633.(TMA:ssa mikrofilmit 537-637, v. 1538-1634). Kansallisarkisto,Turun linnaläänin voutikuntien tilejä 1538-1634, numerot 484-1918. Tilikirjakokoelma A. 2. Varsinais-Suomi. Inventoinut ja luetteloinut R. Hausen ja J.W.Ruuth, Helsingissä 1.4.1891. Ruotsin valtionarkiston ja sota-arkiston Suomea koskevista sotia sivuavista arkistoista hankitut mikrofilmit: esimerkiksi Suomen sotilasylipäällikön, rykmentinkomentajien (everstien) kirjeitä, virkatalokatselmuksia.ks. tarkemmin kansallisarkiston mikrofilmiluettelot 607:2, 5 ja 6 sekä moniste Ruotsista hankitut mikrofilmit valtionarkistossa I-II. Helsinki 1968 ja 1971 (Tiedon jyväsiä, Asiakirja-aineistojen käyttäjän opas, Kansallisarkisto 2002.).