Help:Contents

Arkiston muokkaaminen ja täydentäminen

Yleisperiaatteet

Arkistoa täydennettäessä ja muokattaessa keskeinen periaate on yrittää mahdollisuuksien mukaan parantaa, täydentää ja tarkentaa tietoa kaiken aikaa. Olennaista on, että jokainen arkiston käyttäjä lisää omat tutkimustuloksensa ja huomionsa arkistoon. Jokaisen asiantuntevan käyttäjän muokkaukset ja parannukset ovat periaatteessa yhtä tärkeitä.

Muokkaaminen

Tutustu ensin tarkasti Mediawiki-ohjelmiston tekstinmuokkausohjeisiin. Tekstiä kirjoitetaan yleisesti ottaen kuten missä tahansa tekstieditorissa tai tekstinkäsittelyohjelmassa. Linkittämisessä, kuvien, taulukoiden yms. lisäämisessä käytetään yksinkertaisia tekstinsisäisiä komentoja.

• Kuinka sivuja muokataan
• Uuden artikkelin luominen
• Taulukoiden lisääminen
• Tiedostojen lisääminen

Helpoiten muokkaamisessa ja uuden sisällön lisäämisessä pääsee alkuun tutkimalla esimerkkejä ja käyttämällä valmiita eri tyyppisten dokumenttien mallipohjia (tulossa).

Nimitykset

Arkistossa käytetään Wikipedian ja MediaWikin nimeämiskäytäntöjä. Poikkeuksena arkistossa viitataan digitaalisiin informaatio-objekteihin dokumentteina. Tällaisia objekteja ovat esim. arkistoon tallennettavat asiakirjat, kuvat, piirrokset, kartat ja mallit. Yksi dokumentti käsittää aina yhden sivun.

Sivulla tarkoitetaan mitä tahansa arkistossa olevaa sivua, joita ovat dokumenttien lisäksi mm. ominaisuuksien (properties) selityssivut, keskustelusivut, toimintosivut ja arkistoon kuuluvat sekä abstrakteja että konkreettisia 'asioita' (CIDOC-CRM: E24 Physical Man-Made Thing esim. Saaren kartano) käsittelevät sivut.

Viittauskäytännöt ja tarkistettavuus

Arkistossa sovelletaan yleisiä tieteellisiä viittauskäytäntöjä sekä teknisesti Wikipediassa käytössä olevia sääntöjä tiedon tarkistettavuudesta ja lähteiden merkitsemisestä.

Digitaalinen arkisto ei pyri konseksukseen, vaan erilaiset näkemykset ja näkökulmat saavat näkyä dokumenteissa. Tarkoitus on kuitenkin, että radikaalisti uudet näkemykset, kysymykset ja epäilyt keskustelutetaan ensin keskustelusivulla ennen niiden lisäämistä varsinaiseen dokumenttiin.

Kieli

Digitaalisessa arkistossa voidaan käyttää rinnan useita kieliä. Sikäli kun jollekin termille on olemassa suomenkielinen vastine, pyritään käyttämään tätä muotoa. Historiallisten dokumenttien tapauksessa pyritään esittämään sekä lukukelpoinen kuva alkuperäisestä dokumentista, litteroitu alkuperäinen alkukielinen teksti että suomenkielinen käännös.

Semantiikka

Digitaalinen arkisto on semanttinen wiki. Vapaan linkitetyn ja viittauksilla varustetun tekstin lisäksi jokaiseen dokumenttiin pitää liittää semanttista metadataa määrittelemällä liittämällä dokumentti semanttisiin tyyppeihin (Type) ja määrittelemällä sille semanttisia ominaisuuksia (properties).

• Jokainen arkistoon liitettävä sivu (ts. objekti, esine, lisätieto jne.) on kuvailtava tyyppimärittelyllä esim.

  [[has type:tyyppi]]

  Esimerkiksi dokumentissa voi olla määrittely

  [[has type:E31_Document]][[has type:Asiakirja]][[has type:Piirros]][[has type:Page]]

  . Vastaavasti vuosiluvun 1620 tyyppi on Date, huoneiden lukumäärän 12 tyyppi on Number ja kirjoittajan sähköpostiosoitteen tyyppi Email. Tyyppien nimitykset vastaavat ensisijaisesti
  • Semantic MediaWikin tyyppejä (semanttinen tyyppi pitää kertoa lähtökohtaisesti aina, vaikka tyyppimäärittelyä täydennettäisiin esim. CIDOC-CRM-mallin mukaisella entiteettimäärittelyllä)
    • String (mikä tahansa merkkijono)
    • Page (sivu; käytetään merkkijonon sijaan sellaisissa tapauksissa, joissa kuvailtava objekti on ennemmin dokumentti)
    • Annotation URI (URI-osoite resurssiin joka määrittelee dokumentin)
    • Date (päivämäärä)
    • Email (sähköpostiosoite)
    • Geographic coordinate (koordinaatti muodossa aste, minuutti, sekunti mieluiten EUREF-FIN -muodossa, muutoin järjestelmä mainittava koordinaatin yhteydessä)
    • Number (mikä tahansa numeerinen arvo)
    • Temperature (lämpötilat)
    • URL (url-osoitteet)
  • Kajaanin linnan digitaalisen arkiston arkistokaavan mukaisia tyyppejä (ks. arkistoluettelo)
  • CIDOC-CRM-mallin mukaisia entiteettejä
  • Jonkin muun standardoidun ontologian mukaisia entiteettejä. Yleisesti tyyppien nimissä käytetään muotoa koodi_nimi (ts koodi alaviiva luokan nimi).
• Jokainen dokumentti on kuvailtava semanttisilla kuvailuilla.
  • Vähimmäisvaatimus on, että dokumenttiin kirjataan soveltuvat ja tunnetut Dublin Core -standardin mukaiset metadataelementit. Dublin Core -semantiikassa käytetään standardin suomenkielistä käännöstä.
  • Semantiikassa käytetään ensisijaisesti CIDOC-CRM-mallin mukaista ontologiaa. Arkistoa perustettaessa käytössä oleva versio oli 4.2.2. Entiteetit ja ominaisuudet kirjoitetaan muodossa P28_CustodySurrendered (koodi isoilla kirjaimilla, alaviiva, ominaisuuden/entiteetin nimi ilman sanavälejä kunkin sanan ensimmäinen kirjain isolla).
  • Semantiikkaa voi esittää myös käyttämällä mitä tahansa muuta mahdollisimman hyvin soveltuvaa mahdollisuuksien mukaan standardinmukaista ontologiaa, jos Dublin Core, CIDOC-CRM tai muut jo arkistossa käytetyt ontologiat eivät tue tarvittavaa suhdetta tai ominaisuutta. Standardinmukaisuudella tarkoitetaan hyvin dokumentoitua ja mahdollisimman yleisesti käytettyä määrittelyä.
  • Jokaiseen dokumenttiin voi lisätä tarpeelliseksi katsomansa määrän ominaisuuksia, sekä aikaisempia täydentäviä että ristiriitaisia, sillä edellytyksellä, että perustelee ja dokumentoi kaikki suhteet ja ominaisuudet dokumentissa määrittelyn yhteydessä.

Jatkossa Yleinen suomalainen ontologia (YSO) -hankkeen toteutuessa ko ontologiaa voitaneen käyttää yleisenä täydentävänä ontologiana.

Semantic Mediawiki -ohjelmiston dokumentaatio löytyy osoitteesta *http://semantic-mediawiki.org/index.php/Help:Semantics

Asiasanat

Arkistossa voi käyttää mitä tahansa olemassaolevaa asiasanastoa/tesaurusta. Lähtökohtaisesti tesauruksena käytetään Museoalan asiasanastoa MASAa, jota voidaan kuitenkin täydentää muilla sanastoilla. Erikoistesauruksen puutteessa ja yleisten termien osalta käytetään Yleistä suomalaista asiasanastoa YSAa. Vapaita asiasanoja voi käyttää, mutta ennen oman asiasanan määrittelemistä on syytä tarkistaa jo määritellyt vapaat asiasanat (ja käyttää näitä mahdollisuuksien mukaan) sekä kuvailla oma uusi vapaa asiasana sekä liittää se tyyppiin Asiasana.

Asiasanoitusta on harkittava ennen kaikkea tiedonhaun näkökulmasta. Jokainen dokumentti on syytä varustaa sellaisilla asiasanoilla, jotka helpottavat sen löytymistä ja, jotka kertovat dokumentista yksityiskohtia, jotka eivät käy muusta metatiedosta ilmi.

Luonnokset

Periaatteessa kaikki arkistoon luotavat sivut jäävät pysyvästi osaksi arkistoa. Kiinnitä tästä syystä erityistä huomiota dokumenttien nimeämiseen ja tyyppien määrittelemiseen.

Arkistoon väliaikaisesti liitettäviä dokumentteja ei ole tarpeellista kuvailla, jos kyseessä on luonnos tai joukko luonnoksia, joiden arkistoitavaa muotoa tai nimeä ei tiedetä ja jotka on luotu vain pohjaksi arkistoitavan kuvauksen tai dokumentin luomista varten. Esimerkki tällaisesta voi olla sarja piirroksia tai sarja 3d-mallinnoksesta renderöityjä kuvia, joista on tarkoitus valita yhteistyössä sopivin.

Yleisesti ottaen luonnoksille ei pidä määritellä semanttisia tyyppejä, jotta ne eivät sekoitu varsinaisiin arkistoitaviin dokumentteihin. Jos luonnokselle määritellään tyyppejä pitää ne merkitä myös tyypillä:

[[has type::Luonnos]]

Tiedostot ja kuvat

Arkistoon voi liittää jpg, gif ja png -muotoisia kuvia ja tiedostoja (harkiten, vain jos samaa asiaa ei voi sittää arkistossa tekstinä). TIFF-muotoisten kuvien liittäminen on myös mahdollista, mutta ne eivät yleisesti ottaen näy kuvina vaan tiedostoliitteinä.

• Tiedostojen ja kuvien siirto